Lomalla työmaalla

Sunnuntai-iltana ajelin Tornion kautta Ylläkselle. Illalla saavuin tunturiin sen verran myöhään, että kaupat olivat jo kiinni, eikä matkallakaan näkynyt avoimia kauppoja. Reissun tunturiosuus siis käynnistyi limpulla ja mökkiin jättämilläni kaurahiutaleilla. Löytyi sieltä sitten vähän rasvaakin leivän päälle...

Maanantaina näkyvyys oli semihuono, mutta pehmeää lunta löytyi ympäri tunturia ja Armadoilla tuli telluiltua rinteiden sivussa kolmisen tuntia ihan hyvällä sykkeellä. Oli mukava laskea, vaikka pehmeä lumi tellun alla ei vielä tunnukkaan kaikkein kotoisimmalta alustalta. Eiköhän se tästä lähde. Illalla oli vielä intoa laskea, mutta kun reidet huusivat moduulin jäljiltä lepoa ja muutenkin paikat ilmoittivat haluavansa mökille, päätin ajella Eelin kautta laittamaan ruokaa.

Tiistaina pehmeää oli vielä maanantaista enemmän, mutta kova tuuli piti huolen siitä, että liian hyvästä hiihdosta ei päässyt nauttimaan. Kontsa ja huippuhissi olivat molemmat seis, eikä edes aurinkohissi pyörinyt, joten oli tyytyminen "alatasaisella" kikkailuun. Muutama mäki laudalla riitti tyydyttämään laskutarpeen...

Keskiviikoksi olin lupautunut rivistöön ja aamulla suuntasin työtakki päällä tunturiin. Loistava hiihtopäivä olisi ollut edessä, jos vain olisi ollut vapaata. Pehmeää oli tullut taas lisää, eikä tuultakaan ollut mainittavasti. Päivän viisi tuntia kuitenkin pitivät huolen väsymisestä ennen illan vapaata aikaa. Kuitenkin töiden jälkeen suunnattiin ylös ja etsittiin parhaita laskulinjoja ja päästiin vielä nauttimaan pyydasta. Sitä tuntui olevan jopa liikaa, jos se on mahdollista, koska vauhdit loppuivat monissa paikoissa pahasti kesken. Ehkä tunturiakin voisi syyttää loivasta profiilista. Niin tai näin, hauskaa oli joka tapauksessa!

Huominen on vielä päivystettävä hiihtokoululla ja sitten on taas vapaata muutama päivä ennen Vuokattiin siirtymistä. On ollut mukava rentoutua vaihteeksi ja parina aamuna sai oikeasti nukkuakin. Sitä samaa nukkumista on luvassa taas lauantaiaamuna, jos ei keksitä lähteä hiihtelemään jo aamusta. Aika näyttää...