Kipu on kivaa ja kaikki mikä sattuu on....

Viime sunnuntaina käytiin kellostapulilla laskemassa, eikä kaikki mennyt ihan putkeen. Alempaa voi reissusta lukea enemmän ja tässä pohditaan ennemminkin niitä seurauksia.

Polvi siis vääntyi aika lahjakkaasti, kun suksi sukelsi lumen alle ja laskija lävähti siitä ympäri ja päätyi istumaan hankeen. Rottefellan side kun ei ole laukeavaa mallia sukset pysyivät tiukasti jalassa, eikä kamoja tarvinnut keräillä ympäri tunturia - valitettavasti. Pannujen jälkeen sukset osoittivat taivaaseen, mutta valitettavasti vain toinen niistä osoitti sillä oikealla päällä. Vasemman suksen taili osoitti taivaisiin ja polvi ja nilkka venyivät ihmeelliseen suoritukseen jalkaterän osoittaessa reilusti taaksepäin! Pääsin helposti omin voimin pois ja ajattelin selvinneeni (taas kerran) ilman sen kummempaa ongelmaa.

Sunnuntai-iltana kun kroppa pääsi rauhoittumaan alkoivat ensioireet. Painavaa kipua polven ulkosivulla, mutta ei sen kummempaa turvotusta tai nestettä. Pieni perusturvotus, mutta sitä on ollut joskus ennenkin. Maanantaina auratunnin jälkeen polvi vihoitteli vähän kovemmin, mutta sitähän se rasitus teettää. Nyt on kulunut jo monta päivää, eikä kinttu tunnu yhtään sen paremmalta kuin maanantain auratunnin jälkeen. Itseasiassa tänään aamulla se oli kaikkein pahimmillaan. Painavaa lepokipua läpi päivän ja huolimattomasti kääntyessä vähän vihlaisikin. Edelleenkään ei ole mainittavaa turvotusta eikä tunnu keräävän nestettäkään. Ei siellä siis mitään isoa voi oikeasti paskana olla, mutta eihän tuo tervettäkään ole!

Sunnuntaina suuntaan takaisin Kouvolaan ja jos siihen mennessä edistystä ei ole tapahtunut niin mitä sitten? Pitäisikö sitä suunnata lääkäriin vai odotella että tilanne paranisi itsestään? Tuntuisi hölmöltä mennä lääkäriin, kun ei siellä kuitenkaan mitään tehdä. Täällä polvi saa välttyä ainakin laskemisen rasituksilta ja muutenkin hommissa keskitytään ennemminkin oikeisiin suorituksiin kuin itse treenaamiseen. Ei siis pitäisi olla liian rasittavaa. Nyt on kuitenkin vielä muutama päivä aikaa pohdiskella, miten kannattaa edetä ja tunnustella, miten polvi reagoi lumikenkäilyyn ja muuhun tekemiseen. Tämän illan palloilut jätän kuitenkin suosiolla väliin ja lepäilen huoneessa...