Matkailu avartaa

Vajaan parin tunnin päästä lähtee juna. Kamat on suunnilleen pakattu ja nyt on se ikävä vaihe, kun ei oikein tiedä mitä tekisi. Lähteminen on yleensä mukavaa, vaikka junassa istuminen tai autolla ajaminen ei aina olekaan aina niin mukavaa.

Junalla on kuitenkin kiva lähteä reissuun pitkästä aikaa. Edellisestä Lapin reissusta junalla on vierähtänyt jo reilu puolitoista vuotta. Yksin junassa tapaa yleensä uusia ihmisiä ja pääsee keskustelemaan erilaisten ihmisten kanssa. Junassa sosiaalisuus tuntuu olevan yleisempää kuin muissa julkisissa kulkuvälineissä ja eräänkin kerran turisin pitkät jutut eläköityneen toimittajan kanssa. Siinä sai kummasti uusia näkökulmia moniin asioihin.

Junamatkustus asettaa kuitenkin varusteiden suhteen melkoisen haasteen. Ennen Lappiin mennessä pakkasin mukaan korkeintaan kolmet sukat ja pari paitaa, mitä sitten pestiin iltaisin saunomisen yhteydessä. Nyt ajattelin selviäväni muutaman päivän tuolla samalla setillä, mutta huomasin rinkan täyttyvän odotettua nopeammin. Varustemäärä on selkeästikin kasvanut edellisestä rinkkamatkasta. Selkäpanssarin jouduin suosiolla jättämään naulakkoon, mutta kaiken muun olennaisen onnistuin sinne jotenkin ahtamaan. Junalla matkustaminen on toisinaan ihan mukavaa, mutta ehkä kuitenkin lähden keväällä omalla autolla niin ei tarvitse jättää puolia varusteista kotiin...