SkiLAT

Paluu koulun penkille sujui ihan mukavasti. Viime keskiviikkona alkoi Liikunnan ammattitutkinto hiihdonopettajasuuntautuneesti (vai miten se nyt olikaan). Viisi päivää kestäneellä lähiopetusjaksolla aika meni nopeasti ja joillakin oli lähtöpäivänä sellainen fiilis, että vielä olisi voinut jäädä. Päivät venyivät parhaimmillaan kymmeneen tuntiin, mutta ei se tuntunut yhtä pitkältä. Ohjelmassa oli terveysttä ja liikuntaa, tapahtuman järjestämistä, fysiologiaa ja anatomiaa. Lisäksi käytiin hiihtämässä pelailtiin pallopelejä. Täällä ei ketään katsottu kieroon, jos saapui syömään hikisenä. Kuten vt rehtori Welsby sanoi, Vuokatin urheiluopistossa on tarkoitus haista hielle!

Porukka tuntui tulevan hyvin keskenään toimeen. Ikähaarukka oli suhteellisen laaja, vaikka valtaosa meistä olikin alle kolmekymppisiä, mutta koko porukka sulautui hyvin yhteen, eikä ryhmässä kukaan erottunut joukosta. Kun pyydettiin luomaan erilainen ryhmä, kuin edellisellä kerralla, ei suurin osa muistanut kenen kanssa oli aiemmin ollut samassa porukassa. Yhteishenki siis löytyi nopeasti ja tervehenkiset kilpailutkin vedettiin läpi asianmukaisella tavalla ilman sääntöjä mutta hyvän maun rajoissa.

Nyt kun ensimmäinen lähiopetusjakso on takana, on tullut aika tehdä myös etätehtäviä. Seuraavalla lähiopetusjaksolla olisi tarkoitus järjestää Werneritapahtuma, joka työllistää porukkaa jonkin verran. Turvallisuussuunnitelma olisi työlistalla ensimmäisenä meidän ryhmällä. Myös SHORYn kursseille pitäisi ilmoittautua ja alkaa pohtimaan, kenelle tekisi henkilökohtaisen treeniohjelman näyttötyönä. Kiirettä ei vielä ole, mutta toisaalta ei kannata jäädä laakereilla lepäämään.

Eilen illalla saavuin Ylläkselle, mutta hiihtokoulun mökin remontin takia siirryin Artun nurkkiin Leville muutamaksi päiväksi. Lähisuunnitelmissa olisi kauden avaus huomenna, ensi viikonlopun Levin maailman cupit ja sunnuntaina olisi tarkoitus suunnata Rukalle. Sieltä sitten todennäköisesit etelään, vaikka ovat kyllä kyselleet, jos tulisin Levi-Ylläs akselille takaisin. Pohditaan sitä sitten myöhemmin...