Iltavaloissa

Tänään oli vuorossa Messilä. Suunnattiin iltamäkeen hieman pelon sekaisin tuntein. Messilä ja iltamäki ei ole koskaan ollut hyvä yhdistelmä! Poikkeus vahvistaa säännön ja rinne oli yllättävän hyvässä kunnossa. Eihän se erityisen kova ollut, mutta ei kuitenkaan lähelläkään kynnöspeltoa. Ehkä porukkaa ei oikein innosta vesisateessa laskeminen. Paitsi että tänäänkään ei satanut vettä laskujen aikana...

Huomasin kuitenkin yhden ikävän puolen itsessäni. Jo kauan sitten muistan, miten vanhemmat laskijat ovat kertoneet, ettei enää oikein jaksa täällä lähteä laskemaan. Perusteluina on ollut rinteiden pienuus. Tänäänkin seura oli hyvää, lasku kulki kohtalaisesti ja rinnekin oli suhteellisen hyvässä kunnossa mutta kuitenkaan en ollut oikein tyytyväinen. Kotimatkalla pääsin siihen lopputulokseen, että alan tulla vanhaksi ja kaipaan isoja mäkiä! Messilä on nähty niin moneen kertaan ja kuitenkin isoja mäkiä on käyty katsomassa Itävallassa asti. Täytynee siis muuttaa muualle...