Urakehitys

Työurani on kuulemma monipuolistunut. Ainakin se on monipuolistunut siitä, mistä lähdettiin liikkeelle. Junnuna leikattiin nurtsia urakalla ja kerättiin mansikoita vähän sinne päin. Nykyäänkin on kyllä tullut leikattua nurtsia, mutta vähän toisenlaista heinää ja vähän toisenlaisilla koneilla.

Olen aina sanonut, että kaupungille en mene töihin! En ikinä! Eilen tipahti postilaatikkoon ensimmäinen tilinauha kaupungin toimittamana. Puolustukseksi voin mainita, että en koskaan halunnut kaupungin hanttihommiin kesäksi leikkamaan heinää katujen varsilta tai kitkemään liikenneympyrän nurkilta rikkaruohoja. Opettajaakaan minusta ei koskaan pitänyt tulla, mutta opettajan sijaisuushan on täysin eri asia. Olin tässä kuussa kolme päivää opettamassa ala-asteella viides- ja kuudesluokkalaisia. Joukkoon mahtui oppilaita vähän joka lähtöön, kuten arvata saattaa. En kuitenkaan olisi uskonut löytäväni ketään kirjakaapista kesken oppitunnin. Näin tapahtui kaksi kertaa! Kokonaisuudessaan homma oli kuitenkin ihan positiivinen ja olihan se vaihtelua golfkenttä- ja hiihtokeskustyöhön.

Pääsin opiskelemaankin. AlppiLAT Vuokatissa kutsuu. Parin vuoden päästä pitäisi olla liikunnan ammattitutkinto ja ISIA-pätevyys takataskussa. Todennäköisesti siirryn koulun jälkeen työttömäksi, koska suhtaudun hieman pessimistisesti kyseisen koulun työllistävään vaikutukseen. Taloudellisesti kouluun pääsy ei ehkä ollut hyvä asia. Opintotukea ei minulle myönnetä, koska vanhempani tienaavat liikaa! Ei kyllä tunnu tai näytä siltä. Ainakin vanhempieni auto on niin romun näköinen, että ei voisi uskoa heillä olevan liikaa tuloja! Täytyy ilmeisesti yrittää tehdä töitä sitten jossain välissä, vaikka elättelinkin toiveita vuokraamotyön hylkäämisestä työhistoriaan. Uusia työpaikkoja voi kuitenkin olla hieman haastavaa saada, jos on jo suoraan ilmoittamassa, että on käytettävissä vain muutaman viikon seuraavan kahdeksan kuukauden aikana.

Vanha saa olla, mutta ei aikuinen! Ainakaan tällä hetkellä urakehitys ei näytä johtavan kovinkaan pitkälle aikuisuuteen johtavalla polulla. Ehkä olen jo ohittanut sen haaran, mistä olisi aikuisuuden suuntaan päässyt. Ainakaan tällä hetkellä se ei häiritse...