Luontainen ympäristö

Tämän päivän ohjelmassa oli kunnon pitkä pyörälenkki. Toisten raataessa töissä, suunnattiin iltapäivällä polttavan kuumasta säästä huolimatta Eetun kanssa metsiin polkemaan. Mittari näytti varjossa lähes 30 astetta plussaa. Mitähän järkeä tässä sitten oli? No ei mitään mutta mentiin silti!

Aloitettiin tutulla pätkällä ja siirryttiin sitten Eetun treenimestoille joen toiselle puolelle. Nyt tuli testattua oma Jamis sen oikeassa ympäristössä eli vaihtelevassa metsämaastossa erilaisilla poluilla. Parin tunnin lenkillä tuli vastaan muutamia kaatuneita puita, lukuisia ylä- ja alamäkiä sekä pieniä droppeja ja step-uppeja. Kaikkea peruskauraa mitä nyt mestästä voi kuvitella löytävänsä. Toisinaan hakkuuaukealla saattoi polku kadota risujen ja heinien alle ja tiheimmissä paikoissa polkua ei juurikaan nähnyt, oksat hakkasivat käsiä, jalkoja ja naamaa ja sarvet tuntuivat mahtuvan vain juuri ja juuri puiden välistä, toisinaan jopa pienten osumien siivittämänä.

Ajetusta matkasta en osaa heittää kunnon arviota, mutta kolmannelle kymmenelle varmasti jonkin matkaa. Treeninä oli ihan loistava lenkki! Sykkeet vaihtelivat mukavasti, maastopyöräily käy aika kokonaisvaltaisesti kaikkiin kehon osiin ja kehittää myös mukavasti koordinaatiota. Aikaa meni reilu kaksi tuntia. Päivän tankkaus ei ehkä ollut parhaalla mahdollisella tasolla, mutta kroppa kesti kuitenkin yllättävän hyvin ja kun muisti nesteytyksen koko ajan, ei ongelmia esiintynyt ollenkaan. Tuli tosin todettua että juomareppu täytyy hankkia, koska 7dl juomapullo ei riitä alkuunkaan ja tälläkin kertaa se täytettiin puolivälissä matkaa.

Hyvä päivä ja tätä voisi hyvinkin harrastaa lisää! Tasamaata polkevia tyyppejä tai yleensäkään polkevia tyyppejä on näillä nurkilla valitettavan vähän, joten ajoseuraa ei ole mitenkään liikaa tarjolla. Santtu ja Arttu ovat vannoutuneina DH-miehinä varmasti valmiit polkemaan alamäkeen, mutta Eetu taitaa olla ainut näillä kulmilla tasamaata polkeva jamppa. Onneksi treeniohjelma on tiukka ja pyörää tulee kuulemma ulkoilutettua kuusi kertaa viikossa. Ehkä minäkin pääsen taas turistina mukaan, kun vaan löydän kalenterista tilaa...