Orpojen joulu

Taas yksi uskonnollinen juhla. Joulu on täynnä antamisen iloa, hyvää tahtoa, perheiden yhdessäoloa ja mikä tärkeintä, se on kauppiaiden juhla. Kassaan kilisee satoja euroja monen ihmisen taskusta ihmisten ostaessa suuria määriä joululahjoja. Lasten huoneet täyttyvät leluista, joilla ei välttämättä koskaan leikitä ja toisille ostetaan vaatteita, jotka unohtuvat pölyttymään kaappiin (tällä kertaa kaikki tulivat tarpeeseen!). Jo hyvissä ajoin jouluun aletaan uhraamaan tolkuttomia määriä vapaa-aikaa ja energiaa ja lopulta kaikki on ohitse parissa tunnissa.

Tunturissa vietettiin toisenlainen joulu. Aamulla kello herätti samaan aikaan, kuin muinakin päivinä ja yhdeksältä alkoi työt. Jouluaaton kunniaksi päästiin kuitenkin jo kolmelta ja otettiin suunta mökille, mistä löytyi väsynyttä porukkaa. Päikkäreiden jälkeen aktivoiduttiin ja alettiin yhdessä työstää joulua. Saunottiin, laitettiin yhdessä ruokaa ja haettiin joulumänty. Jouluvaloiksi valittiin sopivan räikeä ja rauhaton riikinkukko, joka naulattiin mökin seinään sohvan viereen. Joulupäivällisestä nautittiin pitkän kaavan mukaan. Tarjolla oli Pastista alkudrinkkinä, ciabattaa (son leipä), salaattia, kokkareista perunamuusia ja kuuden euron kinkkua. Perinteisistä joululaatikoista ja muista päätettiin luopua heti kättelyssä!

Illalla suunnattiin tunturiin sytyttelemään kynttilöitä jouluhartautta varten tien varteen ja laavulle. Tuuli kummasti haittasi tekemistä, mutta monet kynttilät paloivat silti vielä tänäänkin. Velvollisuuksien jälkeen suunnattiin muiden tunturiorpojen kanssa Kaappiin ja nautittiin hyvästä seurasta pitkälle iltaan. Joulu jatkui mukavasti joulupäivänä työn teolla ja hyvällä hiihdolla töiden jälkeen.